Opiskelu on parasta huumetta

Juha, 24, ei halua esiintyä omalla nimellään. Hän on opiskelija, mutta toipumassa hyvää vauhtia.

"Jo joskus lukioaikoina puhuttiin kaveriporukassa opiskelusta, että pitäisköhän kokeilla. Kun lukio sitten loppu, mä luulen, että mun elämään synty jonkinlainen tyhjiö. Mä rupesin täyttään sitä opiskelulla.

Se alko aika viattomasti. Mä rupesin pyöriin korkeakoululla ja sain uusia kavereita. Äiti oli jo silloin huolissaan. Pelkäsi varmaan, että musta tulee samanlainen kun faijasta. Se ei tee mitään muuta kuin röhnöttää sohvalla ja opiskelee.

Mä en ekaks tajunnu, kuin paljon rahaa siihen voi upota. Proffat tarjos ekat prujut ilmaseks. Ennenku mä tajusin, mä olin sellasessa kierteessä, että niitä oli pakko hankkia vaan lisää. Pian piti saada kirjoja ja laskimia. Kun fyffe loppu, oli pakko turvautua käytettyihinkin.

Mun kaverit jäi. Ne joskus soitteli ja kyseli et enks mä tulis kaljalle, mut mä tapailin vaan mun opiskelukavereita. Joskus me sulkeuduttiin mun huoneeseen opiskeleen. Meil oli aina Orekit mukana, ja niitä sitten vertailtiin. Pari kertaa mä kokeilin humanistisiakin. Niist pääsi tavattoman korkeelle.

Kyl se kai on niin, että perusaineet toimii porttina pääaineeseen ja sivuaineisiin. Monet sortuu myös sekakäyttöön ja hakee viboja yliopistoltakin. Ei se auta vaikka tietää, että opiskelu johtaa ennenaikaiseen valmistumiseen. Tän systeemin lonkerot on kaikkialla.

Jo pelkästään Otaniemessä on mafia, joka levittää prujuja, Otatieto. Netissä leviää Topi-järjestelmän kautta tiedot tenteistä ja kursseista. Pahimpina aikoina kävin tenteissä monta kertaa viikossa.

Mä oon tajunnu, ettei tälleen voi jatkua. Mä löysin Irti Opiskelusta ry:n ja olen käyny niitten kokouksissa. Pari kertaa oon kyllä sortunu, kun joku kaveri on tullu näyttämään uutta matikankirjaa tai vihjassu jostain tentistä. Mä oon ikuinen opiskelija, mutta otan päivän kerrallaan ja yritän pysyä optimistisena."