Mies lemmikkieläimenä
Published on Tue 01 December 1998
Mies on lemmikkieläimenä saavuttanut sellaisen suosion kuin se helposti kesyyntyvänä ja miellyttävänä olentona epäilemättä ansaitseekin. Sillä onkin muihin suosittuihin, kuten koiraan, etuja, joskaan makuasioista ei kannata kiistellä. Eräitten miestä pitäneiden tuttavien kokemukset ovat joka tapauksessa olleet pääasiassa myönteiset.
Eräskin sanoi hiljattain, että tämän nykyisen miehensä jälkeen epäilemättä ottaa jälleen miehen lemmikikseen, eikä esim. hamsteria, jota oli myös ajatellut.
Erityisesti miestä suositellaan yksinäiselle naishenkilölle: mikäpä olisikaan miellyttävämpää kuin töistä kotiin palatessa tavata kotiovellaan iloisesti häntää heiluttava mies. Lapsiperheet sen sijaan harkitkoon moneen kertaa, onko heillä edellytyksiä todella pitää miestä jatkuvasti. Lapset nimittäin saattavat herkästi ärsyttää joitakin mieslajeja, eikä vihainen ja ärsytettynä karjahteleva mies ole lainkaan miellyttävä perheellä enempää kuin naapureillekaan. Sen sijaan hyvin hoidettu, syötetty ja juotettu mies on oikea kaunistus kodille. Ns. kesämiehen ottamista tulisi myöskin välttää. Kesän jälkeen hylätty mies villiintyy ja kyvyttömänä huolehtimaan itsestään se voi jopa olla vahingoksi itselleen ja ympäristölleen.
Miehelle kelpaa jokapäiväiseksi ruoaksi oivallisesti tavallinen kotiruoka, joskin vaihtelun vuoksi miestä on hyvä käyttää silloin tällöin varsinaisissa ravintoloissakin. Juomien suhteen mies ei liioin ole nirso. Alkon koko nimikkeistö tulee yleensä kysymykseen. Jotkut ovat saaneet miehensä käyttämään satunnaisesti vettäkin, mikä on jo todella edullista.
Mies on heti alkuunsa syytä totuttaa oksentamaan samaan paikkaan, mihin toimittaa muutkin tarpeensa, siihen se yleensä oppii yhtä helposti kuin kissa. Vahinkojen sattuessa ei ole syytä ankaruuteen, vaan lempeä kärsivällisyys on oikea asenne tuolloin. Erityistä veroa ei miehen pitämisestä ole säädetty, minkä koiravaihtoehtoa harkitsevat panevat merkille.
Mies oppii yleensä helposti koko joukon hauskoja temppuja, joita se mielellään yleiseksi hauskuudeksi esittää vieraille illanistujaisissa. Se kertoilee juttuja pikku-Kallesta, käyttelee latinankielisiä sitaatteja, jopa eräät yksilöt hoilottelevat venäjänkielisiä laulujakin. No, silloin on kysymyksessä erittäin arvokas ja oppivainen yksilö. Tuollaiset suoritukset täytyy palkita ylimääräisillä herkkupaloilla ja silityksillä, joista miehet erityisesti pitävät. Sen sijaan eräissä lajeissa esiintyvä taipumus kertoa sota- tai kalajuttuja olisi pyrittävä jo alkuvaiheessa karsimaan lempeän tiukalla ankaruudella.
Miehen pito on siis kaiken kaikkiaan vaativa, mutta antoisa harraste. Miesten emännillä on totta tosiaan loputtomiin hupaisaa milipiteen vaihtoa toisiaan tavatessaan.